työhyvinvointi määritelmä

Ritva Ranta Kehittämisen käytännöt

Marja-Leena Manka, työhyvinvointi määrittelmä : ”Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu muun muassa oikeudenmukaisuudesta ja johdonmukaisesta johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, työssä onnistumista edistävästä organisaatiorakenteesta, vuorovaikutteisesta toimintatavasta sekä työntekijän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta terveydestä.” Lisäksi hän esittää, että työhyvinvointi pitää sisällään myös koko organisaation kehittämisen sujuvasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Työhyvinvointi käsittää myös henkilön oman käsityksen työhyvinvoinnistaan ja sitä vahvistavat työolot. Työnhyvinvointia tukee myös oman työn kokeminen arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.

Kehittämishankkeen laatupalautteessa kommentoitiin, että avoin keskusteluilmapiiri ja tiimityö ovat organisaation henkilöstön mielestä säilyttämisen arvoisia asioita. Uudet mallit kyetään ottamaan käyttöön, koska muutosvastarinta on vähäistä. Uudet toimintatavat on yhdessä suunniteltu, jolloin kaikkien on ollut mahdollista osallistua muutoksen valmisteluun.

Kehittämistyöhön liittyvät faktorit ovat yhteydessä työhyvinvoinnin itsensä toteuttamisen aspektiin. Työhyvinvointi määritelmä mukaan voidaan nähdä kokonaisuutena, joka koostuu johtamisesta, osaamisen kehittämisestä, sekä työntekijän psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Esimiesten oikeudenmukaisuus on positiivisessa yhteydessä ryhmätahtojohtamiseen. Lisäksi työhyvinvointi pitää sisällään koko organisaation kehittämisen sujuvasti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Omassa tutkimuksessani dialoginen johtamisella on selkeä myönteinen yhteys itsensä toteuttamiseen kuten työn itsenäisyyteen ja hyödyllisyyteen.  Samoin työyhteisön koettiin olevan avoin ja keskusteleva ja työssä viihdyttiin. Yleisesti ottaen henkilöstö oli tyytyväinen työpaikkaan sekä mahdollisuuteen kehittyä itse. Voisi sanoa, että henkilöstö kokee osallisuutta ja lähijohtaja on onnistunut osallistamisessa. Dialoginen johtaminen tukee ihmisten mahdollisuutta kehittyä omassa työssään ja vaikuttaa työyhteisönsä toimitaan. Samoin henkilöstö kokee oman työnsä tulokselliseksi ja hyödylliseksi ja saa tukea hankalissa tilanteissa työtovereiltaan.

Näyttää siltä, että yhteishengeltään hyvä ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutunut henkilökunta organisoi töitä suunnitelmallisesti ja sujuvasti. Työn organisointia tukee avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Tästä syntyy positiivinen itseään toteuttava kierre, jolloin hyvin sujuvat työt tuottavat tunteen hyvästä yhteistyöstä ja ilmapiiristä. Silloin on helppo löytää hyviä yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä. Positiivista kierrettä vahvistaa, kun oma työ koetaan hyödylliseksi ja kun voi soveltaa työssään omia ideoitaan ja suunnitella työtään itse.  Eli hyvinvoiva, tyytyväinen, itseohjautuva ja sitoutunut henkilöstö organisoi työnsä hyvin. Töiden hyvä organisointi ja ihmisten kokemus hyvästä yhteishengestä ja avoimesta ilmapiiristä toteutuvat samaan aikaan kun samalla keskustellaan riittävästi työn järjestämisestä tai niihin liittyvistä ongelmista.