Organisaatiomuutoksessa sosiaalinen identiteetti
Sosiaalisen identiteetin merkitys organisaatiomuutoksissa. Se on yksi tärkeimmistä teemoista, kun puhutaan työntekijöiden reaktioista muutoksiin.
Miksi eettinen johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan
Autoritääristä johtamista ilmenee vielä 2020-luvulla tätä. Sote-keskijohto otti autoritäärisen johtamisen esille.
Mihin raha uppoaa, kun integraatio ei toimi
Kun palvelujen yhteensovittaminen puuttuu, tuhlataan niukkoja resursseja. Lähetteitä pyöritetään edestakaisin.
Klikkaa galleriaa kuvien välistä ja pääset katsomaan videon ryhmän identiteetin muodostumisesta. Yksittäistä kuvaa klikkaamalla saat kuvagallerian auki ja videon diat näkyviin.
Ryhmätahto
Osallisuuden kokemus ja ryhmätahto
Organisaatiokulttuuri, millä askeleella olette?
Yhteistyöympyrä tiimityö
Ote kirjasta:
Yhteistyö yli rajojen – Muutosjohtaminen sotessa
Mihin raha uppoaa, kun integraatio ei toimi
Kun palvelujen yhteensovittaminen puuttuu, tuhlataan niukkoja resursseja. Lähetteitä pyöritetään edestakaisin. Laboratorio ja kuvantaminen ovat ylikuormittuneita ja sairauksien ennaltaehkäisevä hoito jää puutteelliseksi.
”Lääkärit ovat kädettömiä, lääkkeitä ei voi määrätä ilman labrakokeiden tuloksia ja säännöllistä seurantaa. Labrapuolelta ihmisiä on lähtenyt pois. En tiedä, mitä on tapahtunut.”
Integraation toimimattomuudesta kärsivät sekä työyhteisö että asiakkaat. Haastateltava kuvaa toiminnan taustalla vaikuttavia pelkoja, joiden vuoksi helppojakaan parannuksia ei saada käytäntöön.
”Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteinen ajanvarauskirja voisi ratkaista monta ongelmaa, mutta se voi aiheuttaa myös pelkoja. Terveyskeskuksessa voidaan ajatella, että ne vievät meidän kaikki ajat tai erikoissairaanhoidon lääkärit voivat olla huolissaan siitä, että meidän aikamme menee potilaan aikatauluttamiseen terveysasemalle.”
Terveyskeskuksessa usein käyviä henkilöitä kutsuttiin pyöröovipotilaiksi. Pyöröovea pyörittävät sekä potilas että koko terveydenhuollon järjestelmä. Lukuisat käynnit rasittavat tarpeettomasti potilaan taloutta ja pitkän aikavälin uhkana on, että paljon palveluja käyttävä henkilö päätyy pyöröovi-ilmiön takia myös sosiaalitoimen asiakkaaksi.
”Me yritämme viedä integroimista eteenpäin ja jonkun verran alettukin tekemään sitä. On tullut tunne, että erikoisairaanhoidossa tehdään omaa organisaatiota ja muualla tehdään muuta. On kauan rakennettu eri linjoja, joita yhtäkkiä yritetään taas sulauttaa yhteen. Tämä ei välttämättä tule onnistumaan, vaan se pitäisi tehdä uusiksi.”
Palvelujen yhteensovittamisessa ei koeta olevan riittävää uudistamisen halua, vaan toimenpiteet ovat vanhojen keinojen uudelleen paketointia. Toimintaa ohjaavat edelleen vanhat rakenteet ja mallit, jolloin aito palvelujen yhteensovittaminen ei ole mahdollista.
”Semmoinen fiilis, että yritetään vähän fiksata aiempaa. Yritetään tehdä kahdesta vanhasta Opelista yksi uusi Ferrari. Se ei oikein välttämättä onnistu. Ja sitten mietitään, että no mitäs nyt tehdään? Yritys viedä uudistusta eteenpäin ei ole onnistunut kovin hyvin.”
Haastateltava vertaa yksityisen sektorin ja julkisen terveydenhuollon toimintaa resurssien ja talouden näkökulmasta. Kokonaisuus ei näyttäydy kovin järkevänä.
”Yksityissektorilla resurssit ja tutkimusten saatavuus ovat erittäin hyvät. Sen lisäksi, että tutkimusten saatavuus on yksityissektorilla kilpailuvaltti, on tutkimusten teettäminen myös hyvää bisnestä. Tämä johtaa herkästi siihen, että tehdään laajat konetutkimukset vähäisempienkin kolhujen tai vaivojen vuoksi. Tämä on tietysti hyvän bisneksen lisäksi hyvää palvelua asiakkaille…
”’Yritetään tehdä kahdesta vanhasta Opelista yksi uusi Ferrari. Se ei oikein välttämättä onnistu.”
Tänne on kerätty yhteen kirjaan liityviä videoita ja sisältöjä
Toisaalta mitä tapahtuu, jos kaikki tiimit kaikilla hyvinvointialueilla tekevät yhden integraatioprosessin valmiiksi vuoden aikana?
Mihin raha uppoaa, kun integraatio ei toimi
Kun palvelujen yhteensovittaminen puuttuu, tuhlataan niukkoja resursseja. Lähetteitä pyöritetään edestakaisin. Laboratorio ja kuvantaminen ovat ylikuormittuneita ja sairauksien ennaltaehkäisevä hoito jää puutteelliseksi.
”Lääkärit ovat kädettömiä, lääkkeitä ei voi määrätä ilman labrakokeiden tuloksia ja säännöllistä seurantaa. Labrapuolelta ihmisiä on lähtenyt pois. En tiedä, mitä on tapahtunut.”
Integraation toimimattomuudesta kärsivät sekä työyhteisö että asiakkaat. Haastateltava kuvaa toiminnan taustalla vaikuttavia pelkoja, joiden vuoksi helppojakaan parannuksia ei saada käytäntöön.
”Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteinen ajanvarauskirja voisi ratkaista monta ongelmaa, mutta se voi aiheuttaa myös pelkoja. Terveyskeskuksessa voidaan ajatella, että ne vievät meidän kaikki ajat tai erikoissairaanhoidon lääkärit voivat olla huolissaan siitä, että meidän aikamme menee potilaan aikatauluttamiseen terveysasemalle.”
Terveyskeskuksessa usein käyviä henkilöitä kutsuttiin pyöröovipotilaiksi. Pyöröovea pyörittävät sekä potilas että koko terveydenhuollon järjestelmä. Lukuisat käynnit rasittavat tarpeettomasti potilaan taloutta ja pitkän aikavälin uhkana on, että paljon palveluja käyttävä henkilö päätyy pyöröovi-ilmiön takia myös sosiaalitoimen asiakkaaksi.
”Me yritämme viedä integroimista eteenpäin ja jonkun verran alettukin tekemään sitä. On tullut tunne, että erikoisairaanhoidossa tehdään omaa organisaatiota ja muualla tehdään muuta. On kauan rakennettu eri linjoja, joita yhtäkkiä yritetään taas sulauttaa yhteen. Tämä ei välttämättä tule onnistumaan, vaan se pitäisi tehdä uusiksi.”
Palvelujen yhteensovittamisessa ei koeta olevan riittävää uudistamisen halua, vaan toimenpiteet ovat vanhojen keinojen uudelleen paketointia. Toimintaa ohjaavat edelleen vanhat rakenteet ja mallit, jolloin aito palvelujen yhteensovittaminen ei ole mahdollista.
”Semmoinen fiilis, että yritetään vähän fiksata aiempaa. Yritetään tehdä kahdesta vanhasta Opelista yksi uusi Ferrari. Se ei oikein välttämättä onnistu. Ja sitten mietitään, että no mitäs nyt tehdään? Yritys viedä uudistusta eteenpäin ei ole onnistunut kovin hyvin.”
Haastateltava vertaa yksityisen sektorin ja julkisen terveydenhuollon toimintaa resurssien ja talouden näkökulmasta. Kokonaisuus ei näyttäydy kovin järkevänä.
”Yksityissektorilla resurssit ja tutkimusten saatavuus ovat erittäin hyvät. Sen lisäksi, että tutkimusten saatavuus on yksityissektorilla kilpailuvaltti, on tutkimusten teettäminen myös hyvää bisnestä. Tämä johtaa herkästi siihen, että tehdään laajat konetutkimukset vähäisempienkin kolhujen tai vaivojen vuoksi. Tämä on tietysti hyvän bisneksen lisäksi hyvää palvelua asiakkaille…
”’Yritetään tehdä kahdesta vanhasta Opelista yksi uusi Ferrari. Se ei oikein välttämättä onnistu.”