fbpx

Takkuileeko ryhmien tai tiimien toiminta sinun työyhteisössäsi?

Kyselyn mukaan yhteistyön ongelmia ovat tavoitteiden epäselvyys ja ristiriitaisuus samoin ryhmän roolien ja vastuiden epäselvyys ja ristiriitaisuus vaivaa yhteisyön sujumista. Miten sinun ryhmässäsi tai tiimissäsi yhteistyö toimii? Ryhmätahtojohtaminen ja siihen liittyvät johtamisen kulmakivet voivat olla vastaus ongelmiisi. Ryhmätahtojohtaminen on kiinnittänyt monen huomioin sosiaalisessa mediassa. Kuvaan tässä blogissa sen periaatteita lyhyesti. Syvällisempää käytännön tietoa löydät uudesta Kehittämisen käytännöt kirjastani.

Laseeraan ryhmätahto-sanan väitöskirjassani.  Tutkimustietoa maailmalta voit saada tällaisella haulla: Social Identity Model of Organizational Leadership, SIMOL. Alexander Haslam on tutkinut aihetta paljon. Tavoiteprosessissa saatujen hyötyjen tutkimustuloksia hän on  raportoinut vuonna 2017 ilmestynessä artikkelissaan. Lyhyesti, ryhmätahtojohtamisessa hyödynnetään ryhmän tai tiimin positiivista identiteettiä ja valjastetaan se johtamisen välineeksi.

Mitä identiteettijohtaminen tarkoittaa käytännössä?

Johtaja rakentaa tiimin kanssa yhdessä yhteistä identiteettiä ja onnistuessaan tiimi toimii itseohjautuvasti ja toinen toisiaan tukien ja auttaen. Hyviä tutkimustuloksia löytyy maailmalta paljon, Haslamin ja monien muiden tutkijoiden tuloksia.

Johtamisen kulmakivet ovat menetelmiä, arvoja ja asenteita. Ryhmätahtojohtamisen (SIMOL) tavoiteprosessi on systemaattisen johtamisen väline. Toki tavoitetyökaluja on netti pullollaan.  Ryhmätahtojohtamisessa ja erityisesti sen tavoiteprosessissa (SIMOL) hyödynnetään sosiaalipsykologista ryhmäilmiötä. Siis johdetaan ryhmää kokonaisuutena ei yksittäisiä ihmisiä.

Tavoiteprosessin vaiheet ovat:

1) valmistelu, tärkeiden alaryhmien valitseminen

2) yhteisen näkemyksen luominen alaryhmissä

3) alaryhmien vahvistaminen ja tavoitteiden tarkennus – tavoitteet ja ennakoidut ongelmat

4) tavoitteiden toteuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen

5) palaute ryhmille ja jatkuva arviointi

Valmistelussa johtaja valitsee tärkeimmät ryhmät, joiden kanssa tavoiteprosessi toteutetaan. Kirjassani on esimerkkejä, onnistuneista valinnoista, jotka on yhdistetty talon strategiaan. Johtaja käy keskusteluja, valmentaa ja seuraa ryhmien toimintaa. Siis tekee tarkkaa nykytilan analyysia päätöksen pohjaksi ja näin aloittaa yhteisen identiteetin rakentamisen ja ottaa käyttöön ensimmäisen johtamisen kulmakivistä.

Seuraava ryhmätahtotavoiteprosessin (SIMOL) vaihe on yhteisen näkemyksen luominen alaryhmissä. Luodaan alustavat tavoitteet ryhmälle ja mikä tärkeintä arvioidaan tarkkaan, mitkä estävät tavoitteiden toteutumisen. Johtamisen kulmakivistä tulee mukaan johtajan prototyyppisyys eli johtaja on mahdollisimman samankaltainen kuin ryhmän jäsenet. Ryhmän kulttuuri, historia ja arvot toteutuvat johtajan käyttäytymisessä.

Seuraavassa ryhmätahtojohtamisen tavoiteprosessissa vahvistetaan alaryhmien toimintasuunnitelmia ja tarkennetaan tavoitteet ja yhdessä ennakoidut ongelmat. Johtamisen kulmakivistä ryhmän puolustaminen on tässä vaiheessa identiteetin vahvistamisen keino. Johtajan tiiminsä kanssa luo ja yhteensovittaa toimintasuunnitelmat ja strategiat, sekä omalle ryhmälle että koko organisaation strategioihin peilataan.

Nyt tehdään sama prosessi laajemmalle joukolle. Laajennus riippuu organisaation tai yrityksen koosta. Aiheena on tavoitteiden toteuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen. Nyt siis haasteena on löytää kaikkien ryhmien tavoitteista yhteistä koko yksikköä tai yritystä koskevia päämääriä. Johtamisen kulmakivi on merkityksen luominen ryhmille ja koko organisaatiolle. Siis koko yksikkö toteuttaa sekä ryhmäkohtaisia että organisaatiokohtaisia tavoitteita.

Tietysti jo matkan varrella raportoidaan, arvioidaan, korjataan prosessia palautteen perusteella.

Tässä siis ryhmätahtojohtaminen hyvin pienessä paketissa! Ensin luodaan ryhmän yhteinen identiteetti pienessä ryhmässä ja asteittain se laajennetaan koskemaan koko organisaatiota.

Ryhmätahtoprosessin ja edellisen blogini aiheen kehittämiskulttuurin askeleiden yhteensovittaminen vahvistavaa myönteistä kehitystä.

Uudesta kirjastani, väitöskirjani käytännön toteutuksesta, löydät tarkennuksia, esimerkkejä sekä onnistumisista että huonommista kokemuksista.