Työhyvinvointia ylläpidetään parhaiten silloin, kun henkinen työhyvinvointi, jaksaminennen ja stressinhallinta ovat osa arjen toimintatapoja – eivät irrallisia toimenpiteitä.

Käytännössä johtaja ja tiimi yhdessä tunnistavat kuormitustekijät ajoissa ja sopivat, miten niitä vähennetään. Samalla rakennetaan toimintakulttuuri, jossa työstä palautuminen, kohtuulliset tavoitteet, jaksaminen ja tasapainoinen työnjako ovat yhteisiä vastuuita. Tiimityön kehittäminen on työhyvinvoinnin johtamista.

Ennakoiva ote työhyvinvointiin

Päivittäinen esihenkilötoiminta pitää sisällääm työkykyjohtamista ja samalla on osa strategista johtamista ja parhaimmaillaan se vähentää sairauspoissaoloja, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista työhön. Työntekijöiden jaksaminen paranee luomalla olosuhteet, joissa on tilaa niin keskittymistä vaativalle työlle, yhteistyölle kuin palautumisellekin.

Työilmapiiri ja sujuva yhteistoiminta

Henkilöstö voi paremmin, kun työt sujuvat ja he tekevät rakentavaa yhteistyötä. Avoin vuorovaikutus, selkeät roolit ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä hyvän työilmapiirin rakennusaineita.

Työhyvinvoinnin johtaminen muuttuu osaksi päivittäistä vuorovaikutusta, kun tiimin johtaminen on valmentavaa ja ihmislähtöistä. Silloin työyhteisön pelisäännöt on määritelty yhdessä ja tiimityöskentely on laajasti käytössä työyhteisössä.

Kun jokaisella on selkeä rooli työyhteisössä ja sovitut pelisäännöt ovat selvät, osaoptimoinnin ja päällekkäisen työn tarve poistuu. Tämä tehostaa toimintaa.

Stressinhallinta on osa tiimin arkea – ei erillinen lisätehtävä

Stressinhallinta sulautuu luonnolliseksi osaksi työpäivää.

Näihin kuuluvat mm.:

• selkeät työpäivä- ja viikkorakenteet
• yhteiset tauot ja palautumisen mikrohetket
• henkisen kuormituksen tunnistamisen työkalut
• keskustelumallit vaikeiden tilanteiden purkamiseen
• jatkuvan parantamisen rutiinit 

Nämä menetelmät vähentävät kuormitusta ja vahvistavat tiimin kykyä toimia paineen alla ilman uupumisriskiä.

Liian kovat tavoitteet voivat lamaannuttaa, erityisesti jos organisaation ilmapiiri on heikko. Kun tavoitteet ovat realistisia ja selkeästi perusteltuja, ne vähentävät stressiä ja vahvistavat luottamusta.

Työkykyjohtamisen ytimeen kuuluu myös oikeudenmukaisuus ja avoimuus – kaksi asiaa, jotka sitovat ihmisiä yhteiseen suuntaan. Voidaa puhua esimerkiksi, että eettinen hoitotyö pitää sisällään näitä ominaisuuksia stressinhallinnasta. 

Eettisestä johtamisesta löytyy blogi täältä

Ihmiset voivat paremmin, kun työt sujuvat ja he tekevät rakentavaa yhteistyötä.  Kun jokaisella on selkeä rooli työyhteisössä ja sovitut tiimityön pelisäännöt ovat selvät, osaoptimoinnin ja päällekkäisen työn tarve poistuu, mikä parantaa taloutta ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön hyvinvointi kulkevat tällöin käsi kädessä.

Jokainen tiimi tarvitsee selkeät roolit, yhteisen suunnan ja sovitut pelisäännöt. Tiimityön kehittäminen alkaa siitä, että tunnistetaan, mikä toimii ja missä tarvitaan muutosta. Ensimmäinen askel on usein tietoisuuden kasvattaminen: ymmärrys siitä, että yksittäiset muutokset eivät enää riitä, vaan tiimin on rakennettava yhdessä uusi tapa toimia. Tavoiteiden rakentaminen on työkalu yhteistyön vahvistamiseen ja kokonaisvaltainen työhyvinvointi on tuloksena.

Tässä vaiheessa vahvistetaan tutustumista, selkeytetään roolitusta ja luodaan ensimmäiset yhteiset tavoitteet. Kun ryhmä alkaa hahmottaa omaa toimintaansa, avautuu mahdollisuus rakentaa luottamusta ja me-henkeä, joka on kaikkien myöhemmän kehityksen perusta.

Keskeistä on varmistaa, että työilmapiiri tukee kehittymistä. Huono ilmapiiri on suurin este muutokselle: silloin energia menee selviytymiseen, eikä kehittämiselle synny tilaa. Siksi dialogin, kuuntelemisen ja rakentavan palautteen merkitys korostuvat heti alusta alkaen.

Tiimin kehittämisaskeleet luovat tavoitepolun siirryttäessä seuraavalle askeleelle. Kehittämiskulttuuri ja sote muutos blogi kertoo tarkemmin askeleiden etenemisestä.