Sote – Yhteistyö yli rajojen käytännön työkaluna
Kulttuurimuutos ei ole vain sana
Kirjan opit koskevat kaikkia sotejohtajia: ”Kaikki johtajat ovat lähijohtajia ja johtavat ihmisryhmiä, joihin pätevä samat inhimilliset lainalaisuudet riippumatta siitä, millä organisatorisella portaalla johtaja seisoo.”
Viime kuukausina olen käynyt keskustelua sote-johtajien kanssa siitä, miten Yhteistyö yli rajojen – Muutosjohtaminen sotessa -kirjaa on hyödynnetty kehittämistyössä.
Integraatio – yhteensovittamisen todellisuus
Ylihoitaja kuvasi kirjan merkitystä vertaistukena, mutta nosti esiin myös integraation haasteet. Ilman yhteensovittamista eri yksiköiden, ammattiryhmien ja toimijoiden välillä kehittämistyö voi johtaa harhaan. ”Me kuvitellaan säästävämme, mutta todellisuudessa aiheutamme kustannuksia ja vaikeutamme työtä toisessa yksikössä, jos emme tee palveukuvauksia yhdessä toiset yksiköitten kanssa.”
Integraatio ei ole vain rakenteellinen kysymys – se on jatkuvaa rajapintojen läpikäymistä ja keskustelua siitä, mihin resurssit kannattaa kohdentaa. Kulttuurilliset ajattelutavat voivat estää yhteistyötä. Vaikka tiedetään, että raha olisi hyödyllisempää naapuriyksikössä, sitä ei haluta luovuttaa. Tämä kertoo siitä, miten syvällä organisaatiokulttuurissa tietyt toimintamallit elävät.
Skenaariot – tulevaisuuden hahmottamisen väline
Kirja tuo esiin skenaarioajattelun merkityksen. Ne eivät ole ennusteita, vaan työkaluja, joilla voidaan testata päätösten vaikutuksia ja varautua muutoksiin. STMn uudet tavoitteet sotelle ovat hyvä alku – se on keskustelun avaus ja vaatii yhdessä työstämistä ja suunnittelua sekä tietysti poliittisia päätöksiä soten tavoittetteista valtakunnallisesti. Kirja auttaa omalsta osaltaan keskustelemaan siitä, mitä oikeasti tavoitellaan.
Skenaariot antavat mahdollisuuden pysähtyä ja kysyä: mitä tapahtuu, jos jatkamme näin? Mitä vaihtoehtoja meillä on? Ne tuovat johtamiseen strategista syvyyttä ja auttavat hahmottamaan, miten eri päätökset vaikuttavat asiakkaisiin, henkilöstöön ja rakenteisiin.
Mikä skenaario valitaan tavoitteeksi?
Oman roolin oivaltaminen
Yksi haastateltava sanoi, että ymmärsi vasta keskustelun aikana, missä hänen vaikutusvaltansa alkaa ja loppuu. Tämä on keskeistä muutosjohtamisessa – tiedostaa, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei. Kirja auttaa hahmottamaan omaa roolia ja sen rajoja.
Johtoryhmän jäsenet pohtivat, mikä on strategiatyön rooli ja mikä on toteuttamisen rooli. Tämä rajojen tunnistaminen auttaa selkeyttämään vastuuta ja vähentää turhautumista. Kirja toimii peilinä, joka auttaa näkemään oman paikan kokonaisuudessa. Jokaisen tekijän oma rooli näyttäyttyy eri tavalla ja oman roolin tunnistaminen ja oman mandaatin käyttäminen osaamisensa puitteissa luo toimintaan systemaattisuutta. Monet haastavaltavat puhuivat mandaatin puuttumisesta.
Asiakaskokemus – sydämenasia
”Hyvä asiakaskokemus on sydämenasia.” Jos unohdamme asiakkaan, emme voi onnistua. Kirja muistuttaa, että jokaisen organisaatiokerroksen on tiedettävä, mikä on yhteinen tavoite. Ilman sitä kehittämistyö jää hajanaiseksi ja käytäntöön vieminen sakkaa.
Hallintoylihoitajan sanoin:
”Hyvä asiakaspalvelu on soten ainoa olemassaolon oikeutus.”
Yksi haastateltava kuvasi tilannetta näin: ”Todellisuudessa me työllistämme toinen toisemme – emme tarvitsisi potilaita tai asiakkaita. Valtio on vahvasti tukemassa tätä monilla selontekopyynnöillään” Tämä pysäyttävä ajatus muistuttaa siitä, että sote-palvelujen tarkoitus ei ole organisaation ylläpito, vaan ihmisten hyvinvointi.
