Yhteinen suunta näkyy sote-tiimin pienissä teoissa
Kaksi joutsenta lähti syksyiseltä järveltä lentoon. Katsoessani niiden yhteistä liikettä jäin miettimään työyhteisöjen kehittämistä. Luontokuva ei tietenkään selitä ihmisten yhteistyötä, mutta se pysäytti yhden kysymyksen äärelle: missä yhteinen suunta näkyy meidän arjessamme?
Työyhteisössä tarvitaan keskustelua tavoitteista. Pelkkä yhteinen puhe ei kuitenkaan vielä kerro, miten tavoite toteutuu seuraavassa työvuorossa. Suunta alkaa muuttua käytännöksi, kun sovitaan, mitä tehdään, kuka osallistuu ja milloin kokemuksiin palataan.
Kehittäminen ei edellytä hankaluuksien peittämistä
Kiire, epäselvät vastuut ja katkeava tiedonkulku ovat asioita, joista pitää voida puhua. Niiden nimeäminen ei itsessään ole valittamista. Jos ongelmaa ei saa sanoa ääneen, sitä on vaikea myöskään korjata.
Kehittämispuheessa ongelman rinnalle tulee uteliaisuus: missä tilanteessa tämä tapahtuu, mitä voisimme kokeilla ja keitä tarvitsemme mukaan? Kaikkea ei tarvitse ratkaista samalla kertaa. Tarkoitus on löytää sellainen kohta, johon voidaan yhdessä vaikuttaa.
Yksi arjen epäselvyys riittää alkuun
Kuvitellaan tiimi, jossa sama asia selvitetään vuoronvaihdossa toistuvasti uudelleen. Yksi olettaa tiedon olevan kirjattu, toinen odottaa suullista viestiä. Kukaan ei välttämättä toimi huolimattomasti – yhteinen tapa on vain jäänyt epäselväksi.
Pieni kokeilu voisi olla: viikon ajan yksi sovittu tieto kirjataan yhdessä sovittuun paikkaan. Samalla sovitaan, kuka huolehtii kirjauksesta ja missä tilanteessa tieto tarkistetaan. Seuraavassa palaverissa katsotaan, vähensikö tämä uudelleen selvittämistä vai syntyikö jokin uusi hankaluus.
Tämä on havainnollistava esimerkki, ei kuvaus tietystä työyhteisöstä. Olennaista ei ole juuri tämä ratkaisu, vaan tapa tehdä: rajataan asia, kokeillaan ja arvioidaan yhdessä.
Kokeiluun palaaminen tekee siitä yhteisen
Jos sovittuun asiaan ei palata, emme tiedä, auttoiko muutos. Arvioinnin ei tarvitse olla raskas. Tavallisessa palaverissa voidaan kysyä:
- Mikä arjessa helpottui?
- Mikä jäi edelleen epäselväksi?
- Mitä muutamme seuraavaksi?
Samalla eri ammattiryhmien kokemukset pääsevät näkyviin. Yhdelle toimiva järjestely voi olla toiselle hankala. Siksi yhteinen suunta ei tarkoita sitä, että kaikki näkevät tilanteen samalla tavalla, vaan sitä, että erilaiset havainnot voidaan tuoda yhteiselle työpöydälle.
Pysähdys oman tiimin äärelle
- Missä arjen tilanteessa meiltä puuttuu jaettu ymmärrys?
- Mikä olisi yksi pieni asia, jota voisimme kokeilla yhdessä ensi viikolla?
- Miten varmistamme, että palaamme kokeilun kokemuksiin?
Haluatko hahmottaa, miten omassa tiimissäsi puhutaan arjen hankaluuksista ja ratkaisuista?
Tee maksuton kehittämispuheen pikatesti →