Kehittämiskulttuuri askel kerrallaan:

Esimerkki:  Yhteistyön puute on sähläyskulttuurin oire

Keskustelin hiljattain sote-johtajan kanssa, joka oli huolissaan oman yksikkönsä yhteistyön toimimattomuudesta tai puutteesta. Hän tulkitsi tilanteen osuvasti kulttuuriin liittyväksi ongelmaksi.

Olen täysin samaa mieltä. Yhteistyön puute ei ole pelkkä kommunikaatio-ongelma, vaan se on suora oire siitä, että organisaatio on juuttunut kehittämiskulttuurin ensimmäiseen askeleeseen –sähläyskulttuuriin. Se voi olla pitkän historian tulosta, eikä este ole yksittäisissä ihmisissä vaan koko yksikön tai tiimin tavassa toimia.

Kun tiimityö ei ole kehittynyt, ristiriitoja ja muutosvastarintaa ilmenee, jolloin luottamus ja dialogi puuttuvat. Tässä tilanteessa on luonnollista, että tiimin tavoitteet eivät toimi, ja yhteistyö rapautuu.

Jos yhteistyö organisaatiossa takkuaa, se on osoitus siitä, että organisaatio on juuttunut sähläyskulttuuriin. Korjaaminen alkaa yhteisöllisyydestä ja osallisuuden vahvistamisesta.

Työkulttuurin muutos ei ole nopea sprintti – se on pitkä matka, jonka aikana organisaation tapa toimia ja jopa sen tiedostamattomat uskomukset ja arvot muuttuvat.

Kehittämiskulttuuri tarkoittaa juuri tätä: organisaation yhteisesti hyväksyttyä tapaa toimia niin, että jatkuva kehittäminen, oppiminen ja vuorovaikutus ovat työn keskeisiä elementtejä. Lähestymistavat auttavat luomaan kulttuurin, jossa kaikki ovat sitoutuneita työn sujuvuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Mutta mitä tapahtuu, kun kehitystyö ei etene ja yritykset tehdä muutoksia tuntuvat vain lisäävän turhautumista^? Kulttuurimuutos on aloitettava sieltä, missä tiimi tai organisaatio toimii arjessa. Lähdetään liikkeelle ensimmäisestä askeleesta: yksittäisten muutosten sähläyskulttuurista

Tilannekuva: Jumiutunut sähläyskulttuuri

Jos tunnistat työyhteisösi tästä, olette kulttuurimuutoksen ensimmäisellä askeleella. Kuvaan tätä vaihetta sähläyskulttuuriksi.

Tunnusmerkit:

Jumiutuminen ja reaktiivisuus: Organisaatio on jumittunut yksittäisiin, irrallisiin parannuksiin, kuten järjestelmien päivittämiseen, ilman suurempaa, systemaattista suunnitelmaa. reagoidaan Yksittäiseen ongelmaan, pohtimatta onko taustalla jokin este tai laajempi ongelma. Toiminta on reaktiivista ja keskittyy vain lyhyen aikavälin korjauksiin.

Sähläys arjessa: Tiimityö ei ole kehittynyt. Asiat tehdään moneen kertaan, vastuita ei ole jaettu, ja ongelmista puhutaan, mutta muutoksia ei toteuteta. Yllättäen esiin nousevien vaatimusten toteuttaminen vie kaiken kehittämiseen varatun ajan, tehden suunnitelmallisuudesta mahdotonta.

Epäonnistumisen uskomus: Rakentavan kehittämispuheen sijaan puheissa vahvistetaan uskomusta, että kehittämistyö ei onnistu. Kehittäminen saa usein alkunsa pakosta, kuten ulkopuolisesta tarkastuksesta.

Tässä vaiheessa tuottavuus ja ”kovat arvot” korostuvat usein turhaan, sillä ne eivät paranna itse tiimien toimintaa.

Ensimmäisen askeleen tavoitteet ja toimenpiteet

Ensimmäinen askel kulttuurimatkalla on kriittinen: siinä luodaan perusta, jota ilman systemaattinen kehitys ei ole mahdollista. Kehittymisen suurin este tässä vaiheessa on usein huono työilmapiiri, sillä silloin tiimillä ei ole energiaa, aikaa tai kiinnostusta toiminnan kehittämiseen.

Tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta ryhmän toiminnasta ja tunnistaa, että yksittäiset muutokset eivät enää riitä.

Johto mahdollistaa kehittäminen ja ongelmanratkaisutyö.

• Antaa riittävästi resursseja kehittämistyöhön. Hyvä idea on aikasyöppöjen poistaminen. Jos karsimme aikasyöpöt, kuinka paljon meille jää aikaa kehittämiseen.
• Työstää yhteiset tavoitteet henkilöstön kanssa niin, että kaikilla on riittävästi tietoa ja osaamista toiminnan kehittämiseksi.
• Ollaan valmiita käyttämään dialogista johtamista ja ryhmätahtojohtamista, jotka luovat pohjan onnistuneelle kehittämiselle.

Käytännön toimenpiteet kaaviossa

 Muista, että kehittämistyön suunnittelussa on aina aloitettava nykytilanteen selvittämisestä ja valittava toimenpiteet analyysin perusteella. Voit arvioida tilannetta esimerkiksi sote-muutokseen liittyvien muuttujien (Ranta 2020) perusteella.

Miten sinun organisaatiosi etenee?

Seuraavalle askeleelle siirrytään vasta, kun edellisen askeleen kehittämistehtävät on suoritettu. Vasta kun tiimi on sitoutunut perusasioihin ja luottamus on lähtenyt rakentumaan, se voi siirtyä kehityksen seuraavaan askeleeseen.

Seuraavassa osassa pureudumme toiseen askeleeseen, kun tiimi on jo luonut perusluottamuksen ja on valmis siirtymään kohti jatkuvaa oppimista.

Toivon kipinää

Täältä pääset videoon, jossa teen kiteytystä tavoitteista, kulttuurimuutoksesta ja ryhmätahtojohtamisesta – työkaluista eettisen toiminnan tukemiseen.

📚 Täältä pääset nettisivujeni vinkki-osastoon. Olen kerännyt sinne pääotsikoitten alle blokeja ja muuta sisältöä. Seuraamalla saa viimeisimmät julkaisuni helposti

Kyllä, vielä on aikaa tehdä muutosta – muutosjohtamien ja sote toimii