JP Jatkuva parantaminen on hyödyllistä:
- kehittäminen etenee
- kaikki osallistuvat
- pienet kehittämisteot tuovat onnistumisia
- asenne kehittämiseen muuttuu myönteisemmäksi, koska koetaan yhdessä onnistumisia.
JP-jatkuva parantaminen TOIMII, KUN PDCA (Plan -Do-Check (Study)-Akt) on käytännön työkalu, jolla on helppo toteuttaa ja analysoida kokeiluja.
Mihin suuntaan työskentely nyt lähtee? Osaanko minä, voimmeko me ja pystytäänkö siirtymään myönteiseen kierteeseen, jolloin innostutaan, halutaan nähdä positiivisia tuloksia, tehdään yhdessä ja luodaan yhteinen me-henki. Me haluamme tehdä hyvää ja halutaan että tiimimme toimivan hyvin. Tässä vaiheessa on kulminaatiopiste, pystyykö tiimi kehittymään vai jysähtääkö paikalleen ja kehittyminen ehtyy.
Alla kuvatuilla tiimityön verkkokurssini osallistujien tehtäväesimerkeillä. käytössä oli PDCA työkalu. Tehtäväasetteluna oli toteuttaa PDCA työkalua käyttäen pieni kehittämisteko omassa työtiimissä. Kaikki osallistujat ovat terveydenhuollon organisaatioista.
Missä olemme, kun tehtävät ovat toteutuneet tiimissämme käytännössä? Onko JP-jatkuva parantaminen käytössä?
On tärkeää työstää tehtäviä, jotka kuuluvat tämä hetken askeleen tehtäviin. Jos ne eivät toteudu, ne yleensä tuppaavat seuraavalla askeleella nousemaan esiin. Koska ensimmäisen askeleen tärkein kehittämistehtävä on työilmapiirin parantaminen ja tiimin alustavien pelisääntöjen määrittäminen, kehittämistehtävän epäonnistuminen vaan syventää ristiriitoja. Riidellään, tapellaan, puhutaan selän takana pahaa ja pahimmillaan kiusataan. Kiusaamisen kulttuurista on vaikea päästä eroon.
Kolmas näkökulma oli kehittämiskulttuuri.
JP-jatkuva parantaminen, voiko hyödyntää? Esimerkiksi ensimmäisellä askeleella kulttuuri minun tutkimustulokseni mukaan, on vain ja ainoastaan työhyvinvointi asioita. Perustehtävänä on selvittää, millainen työhyvinvointi on. Miten ihmiset suhtautuvat toinen toisiinsa? Autetaanko toisia? Saadaanko tukea ja niin edelleen? Toisella askelella kulttuuri taas koskee työhyvinvointia, kolmannella taas kehittämistyön systematisointi ja strategian aito liittäminen kehittämistyöhön. Strategian käytäntöön viemistä tiimitasolla.
Suosittelen Sotetiimin kirjan lopussa olevan testin tekemistä. Testistä näkyy, mitkä asiat ovat jo kunnossa ja mitkä asiat vielä mättävät, mikä ei toimi. Miten tiimiläiset suhtautuvat siihen, että onko saatu työhyvinvointia kehittymään parempaan suuntaan.
Yksi tiimi on todennut, että meillä on kohtuullisen hyvä työhyvinvointi, mutta me varmistaa se pysyy hyvänä. Tiimi lähti kehittämään sitä oma-aloitteisesti. Ideoitiin toimenpiteitä ja jaetiin tehtävät. Todellisuudessa pieniä arjen työtä jaksottavia hetkiä ja yhdessä tekemistä ja myös olemista.
Seuraavassa verkkovalmennuksessa Tiimityön näkökulmittaminen, toteutettuja kehittämistöitä, jotka sopivat JPn hyödyntämiseen.
Ensimmäinen case
Toimiiko neuvolamalli monisairaiden kohdalla? Pilotointi. Tavoitteena potilaiden hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus, hoidon laatu paranee. Suunnitellaan mittaus, hoitoon pääsy, hoidon jatkuvuus, sekä potilaiden että henkilökunnan kokemukset.
Moniammatillinen tiimi alkaa toimintansa. Monenlaiset pelot tulevat näkyviin. Koulutustarpeet, kartoitetaan ja mahdolliset ongelmat. Sovitaan käytettävät mittarit.
Arvioidaan ja käydään läpi kokemuksia sekä mittareiden toimivuutta. Raportoidaan tuloksia.
Käytetään jatkuvan parantamisen keinoja ja sekä potilaiden että henkilökunnan kanssa viilataan toimintatapoja. Tarkennetaan mittareita ja vaihdetaan niitä tarvittaessa. Hankitaan koulutusta myös kehittämisosaamisesta. Tehdään uusia kokeilua.
Toinen case.
Hoitajien konsultaatiopyynnöt tulevat piikkiviesteinä, joita on hyvin paljon. Tästä tulee lääkärille näkymätöntä työtä. Ei ole varattu aikaa, eikä työstä synny dokumentaatiota. Ajanvaruskirjalta varataan aikaa konsultaatiolle, johon laitetaan rajattu määrä potilaita. Sovittiin, että lääkäri vastaa kysymyksiin saman päivänä.
Lääkärin työ selkeytyi ja kaikki työt näkyvillä. Hoitaja tietää, milloin vastaukset tulevat. Lääkärin työmäärä tulee näkyväksi.
Konsultaatioajat eivät riitä, konsultaatiopyyntöjä on niin paljon. Jatkuva parantaminen jatkui ja haettiin yhdessä optimaalista ajankäyttöä erilaisten kokeilujen kautta.
Kolmas case
Ammattiryhmien välinen konsultointi puuttuu. Konsultaatiopyyntöjä tulee eri lähteistä. Työ ei ole hallittavaa. Tavoitteena, että otetaan erikseen konsultaatioajat eri ammattityhmien väliseen konsultointiin.
Arvioinnissa käytettiin kyselyä ja keskusteluja uuden toimintatavan käyttökelpoisuudesta. Vähentääkö keskeytyksiä, sujuvoittako työtä? Auttoi asiaa, mutta jatkettiin kokeiluja.
Seuraava kokeilu: kaksi hoitaja ja yksilääkäri. Joka päivän on varattu 15min yhteiseen konsultaatioon.
Vartissa pystyi käsittelemään useamman asian, kun hoitajalla oli tarvittavat taustatiedot.
Tehosti ajan käyttöä molemmilla ammattiryhmillä.
Neljäs case
Kommunikaatio lääkärien ja sairaanhoitajien välillä, kun potilas tulee sairaalan osastolle. Samoja asioita käsiteellään moneen kertaan samana päivänä. Tavoitteena on yhteistyön parantaminen, potilaan kanssa keskustelu ja ennakoitavien asioiden läpikäynti.
Potilaalla pyritään säilyttämään sama hoitohenkilökunta koko hoitojakson ajan. Käydään läpi ja tehdään lista potilaan kanssa keskusteltavista asioita.
Arvioidaan kokeilua auttaako muutos. Yhteiset tavoitteet potilaalle, kirjaamiskäytännöt parantavat tilannetta, myös henkilökunnan pysyvyys auttaa.
Seuraava kokeilu: varataan sairaskertomukseen selkeä paikka hoidon tavoitteiden kirjaamiseen.
Olen vuosien varrella kirjoittanut kaikissa kirjoissani nykytila analyysin tärkeydestä. Viimeisimmässä Sotetiimin työkirjassa on käytännön työkaluja ja kehittämisen perusteita sekä kehittämiskulttuurin etenemisestä lisää. Blogin linkeistä pääset ostamaan työkirjan.
Ritva
Kuvat: Ritva Ranta
Tässä siis Tiimin Näkökulmittaminen -verkkovalmennuksessa toteutettuja kehittämistöitä. Työkaluna tehtävissä on käytetty PDCA-työkalua. Sotetiimin työkirjassa on laajemmin koko jatkuvan kehittämistyön idea, tehtäviä ja työkaluja.
Onko sinulle vastaavia esimerkkejä kerrottavaksi muille, kirjoita kommenttikenttään ajatuksiasi?
Kuvat: Ritva Ranta
