Jatkuva parantaminen on hyödyllistä,
kun suhtaudumme myönteisesti kehittämiseen, innostumme, haluamme nähdä positiivisia tuloksia, teemme yhdessä töitä ja luomme yhteisen me-hengen. Haluamme, että tiimimme toimii hyvin
- kehittäminen etenee
- kaikki osallistuvat
- pienet kehittämisteot tuovat onnistumisia
- asenne kehittämiseen muuttuu myönteisemmäksi
Jatkuva parantaminen toimii. Suunnittele kehittämistyö, toteuta se. Arvioi onnistuiko toteuttaminen toivotulla tavalla ja tee tarvittaessa uudelleen. PDCA (Plan -Do-Check-Akt) on käytännön työkalu, jolla on helppo toteuttaa ja analysoida kokeiluja.
Tiimityön verkkokurssini osallistujien tehtäväesimerkkejä. Tehtäväasetteluna oli toteuttaa PDCA työkalua käyttäen pieni kehittämisteko omassa työtiimissä. Kaikki osallistujat ovat terveydenhuollon organisaatioista.
Jatkuva parantaminen on kulttuurin muutosta
Aluksi keskitymme työilmapiirin parantamiseen, tiimin alustavien pelisääntöjen määrittämiseen sekä työhyvinvoinnin parantamiseen. Nämä elementit pitää olla kunnossa, jotta kehittäminen voi edetä. Perustehtävänämme on selvittää, millainen työhyvinvointi on. Miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa? Autetaanko toisia? Saadaanko tukea ja niin edelleen?”
Sairaanhoitajat.fi sivuilla on hyvin kuvattu työyhteisön perusasioita.
”Yksi tiimimme on todennut, että meillä on kohtuullisen hyvä työhyvinvointi. Haluamme varmistaa, että se pysyy hyvänä. Tiimimme lähti kehittämään sitä oma-aloitteisesti. Ideoimme toimenpiteitä ja jaamme tehtävät. Todellisuudessa kyse on pienistä arjen työtä jaksottavista hetkistä, yhdessä tekemisestä ja myös yhdessä olemisesta.”
Tiimityön verkkovalmennuksessa toteutettuja kehittämistöitä
Ensimmäinen case
”Toimiiko neuvolamalli monisairaiden potilaiden kohdalla. Tätä varten suunnittelemme pilotoinnin, jonka tavoitteena on parantaa potilaiden hoitoon pääsyä, hoidon jatkuvuutta ja laatua. Mittaamme hoitoon pääsyä, hoidon jatkuvuutta sekä keräämme tietoa potilaiden ja henkilökunnan kokemuksista.
Moniammatillinen tiimimme aloittaa toimintansa, ja monenlaiset pelot tulevat näkyviin. Kartoitamme koulutustarpeet ja mahdolliset ongelmat, ja sovimme käytettävistä mittareista.
Arvioimme ja käymme läpi kokemuksia sekä mittareiden toimivuutta. Raportoimme tuloksia ja käytämme jatkuvan parantamisen keinoja. Viilaamme toimintatapoja yhdessä sekä potilaiden että henkilökunnan kanssa. Tarkennamme mittareita ja vaihdamme niitä tarvittaessa. Hankimme koulutusta myös kehittämisosaamisesta ja teemme uusia kokeiluja.”
Toinen case.
”Hoitajien konsultaatiopyynnöt tulevat piikkiviesteinä, joita on hyvin paljon. Tämä aiheuttaa lääkärille näkymätöntä työtä, koska aikaa ei ole varattu ja työstä ei synny dokumentaatiota. Ratkaisuna varataan ajanvarauskirjalta aikaa konsultaatiolle, johon otetaan rajattu määrä potilaita. Sovimme, että lääkäri vastaa kysymyksiin saman päivän aikana.
Tämä selkeytti lääkärin työtä ja teki kaikki työt näkyviksi. Hoitaja tietää, milloin vastaukset tulevat, ja lääkärin työmäärä tulee näkyväksi.
Kuitenkin konsultaatioajat eivät riitä, koska konsultaatiopyyntöjä on niin paljon. Jatkamme jatkuvaa parantamista ja etsimme yhdessä optimaalista ajankäyttöä erilaisten kokeilujen kautta.”
Kolmas case
”Ammattiryhmien välinen konsultointi on puutteellista, koska konsultaatiopyyntöjä tulee eri lähteistä. Tämä tekee työstä hallitsematonta. Tavoitteenamme on varata erikseen konsultaatioajat eri ammattiryhmien väliseen konsultointiin.
Arvioimme uuden toimintatavan käyttökelpoisuutta käyttäen kyselyä ja keskusteluja. Kysymme, vähentääkö se keskeytyksiä ja sujuvoittaako se työtä. Tämä auttoi asiaa, mutta jatkamme kokeiluja.
Seuraavassa kokeilussa on mukana kaksi hoitajaa ja yksi lääkäri. Joka päivä on varattu 15 minuuttia yhteiseen konsultaatioon.
Vartin aikana pystyimme käsittelemään useita asioita, koska hoitajalla oli tarvittavat taustatiedot.
Tämä tehosti ajan käyttöä molemmilla ammattiryhmillä.”
Neljäs case
”Kommunikaatio lääkärien ja sairaanhoitajien välillä on haasteellista, kun potilas tulee sairaalan osastolle. Samoja asioita käsitellään usein moneen kertaan saman päivän aikana. Tavoitteenamme on parantaa yhteistyötä, keskustelua potilaan kanssa ja ennakoitavien asioiden läpikäyntiä.
Pyrimme säilyttämään potilaalla saman hoitohenkilökunnan koko hoitojakson ajan. Käymme läpi ja teemme listan asioista, joista potilaan kanssa keskustellaan.
Arvioimme kokeilua ja tutkimme, auttaako muutos. Yhteiset tavoitteet potilaalle, kirjaamiskäytännöt ja henkilökunnan pysyvyys parantavat tilannetta.
Seuraavassa kokeilussa varataan sairaskertomukseen selkeä paikka hoidon tavoitteiden kirjaamiseen.”
Tässä siis tiimityön verkkovalmennuksessa toteutettuja kehittämistöitä. Työkaluna tehtävissä on käytetty PDCA-työkalua. Sotetiimin työkirjassa on laajemmin koko jatkuvan kehittämistyön idea, tehtäviä ja työkaluja.
Onko sinulle vastaavia esimerkkejä kerrottavaksi muille, kirjoita kommenttikenttään ajatuksiasi?
Kuvat: Ritva Ranta
