Miksi eettinen johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan?

Julkisuudessa on keskusteltu johtamisesta, miten vielä 2020-luvulla tätä ilmenee; pelolla johtamista, kiusaamista, kyykyttämistä, lainatakseni yhtä somepäivitystä.

Haastattelin sote-keskijohtoa kirjaamme ja lähes kaikki haastateltavat ottivat autoritäärisen johtamisen esille. Useimmat kommentoivat, että sote-uudistus oli pahentanut tilannetta. Stressi ja kovat paineet voisivat olla ssyitä siihen. Tutkimuksissa on todettu, että negatiiviset tunteet tarttuvat helpommin kuin myönteiset tunteet. Eletään oravanpyörässä, joka imee negatiivisuuteen.

Turussa tutkitaan hoitotieteen etiikkaa ja käydään poikkeuksellisen syvällistä ja monipuolista keskustelua. Johonkin tilaisuuteen olen itsekin kuulijana osallistunut. Olin iloisesti yllättynyt siitä, kuinka laajasti ja perusteellisesti aihetta käsiteltiin – ja erityisesti siitä, kuinka aktiivista tutkimusta tehdään Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella.

Eettinen johtaminen ja arvoristiriidat

Eräs tutkimus käsitteli eettistä johtamista työelämässä. Oli ilo kuulla, että suuri osa työntekijöistä koki saavansa organisaatiolta tukea eettisissä kysymyksissä. Tämä on merkittävä havainto, sillä nykyinen keskustelu hoitotyön kuormittavuudesta ja väsymyksestä saattaa juontaa juurensa arvoristiriidoista.

Etiikka näyttäytyy työelämässä arvoina. Kun työntekijän omat arvot ovat ristiriidassa organisaation arvojen kanssa, se voi aiheuttaa syvää huonovointisuutta ja vaikeita tilanteita. Olen omassa työssäni tehnyt arvokartoituksia organisaatioille ja yksilöille, ja lähes poikkeuksetta suuret arvoerot näkyvät ristiriitoina ja pahoinvointina. Tällöin kyse on perustavanlaatuisista asioista – ja joskus ainoa ratkaisu on lähteä pois työpaikasta. Olen kerännyt tänne ryhmätahtojohtamiseen ja yhteistyön parantamiseen liittyviää materiaalia.

Eettisten koodistojen haasteet

Yksi keskeinen havainto oli, että eettisten koodistojen arviointiin ei ole olemassa vakiintuneita kriteerejä tai muuttujia. Monissa esityksissä tutkijat joutuivat kehittämään arviointikehikon itse tai soveltamaan sitä muilta aloilta hoitotyöhön.

Tämä ei sinänsä yllättänyt – olen itse suorittanut kandidaatin tutkinnon filosofiasta ja liike-elämän etiikasta, ja tiedän, ettei etiikka ole yksiselitteinen alue. Kriteerien puute kertoo siitä, kuinka haastavaa eettisten periaatteiden jäsentäminen käytännön hoitotyöhön voi olla. Eli jokainen määrittää omat eettiset koodistonsa, niin se tietysti pitää ollakin. Työyhteisössä kuitenkin yhteinen eettinen koodisto helpottaa toimintaa.

Moraalinen rohkeus – uusi eettinen ulottuvuus

Yksi erityisen kiinnostava näkökulma oli moraalinen rohkeus. Se määriteltiin kyvyksi toimia eettisesti oikein ja ottaa rohkeasti puheeksi eettisiä ristiriitoja. Tämä on tärkeä taito, joka voi vaikuttaa koko työyhteisön ilmapiiriin ja eettiseen kulttuuriin. Ryhmätahtojohtamisen avulla tätäkin voi työstää työyhteisössä yhdessä.

Paneelikeskustelussa nousi esiin kysymys: Miten toimia, kun eettiset kriteerit eivät toteudu ja arvoristiriita on todellinen? Vastaus oli yksinkertainen mutta voimakas: ”Vaikka tilanne olisi vaikea, aina voi käyttäytyä ystävällisesti, arvostavasti ja rakentavasti – eikä se maksa yhtään enempää kuin huono käytös.” Tämä ajatus jäi vahvasti mieleeni. Siinä on paljon opittavaa, ainakin itselläni.

Etiikka – ikuisesti ajankohtainen

Etiikka ei ole helppo aihe. Se on ollut filosofien pohdinnan kohteena vuosituhansien ajan – Platon, Aristoteles, Kant, Hume, More… lista on pitkä. Filosofia on ollut minulle erityinen kiinnostuksen kohde.

Kesän aikana olen lukenut stoalaisuudesta ja Platonin tekstejä. Oli kiehtovaa huomata, kuinka paljon samoja teemoja – kuten hyveet, rohkeus ja oikeudenmukaisuus – esiintyvät myös nykyisessä eettisessä keskustelussa. Platon ja muutama sata vuotta myöhemmin Seneca, Markus Aurelius ja monet muut kirjoittivat samoista asioista, joita pohdimme edelleen.

Pohdin kesällä, kuinka vähän olemme ehkä edenneet hyveiden toteuttamisessa. Sitten oivalsin: jokaisella aikakaudella tarvitaan riittävästi ihmisiä, jotka tavoittelevat hyveitä. Seneca muistuttaa, ettei meistä tule täydellisiä – mutta hyveiden tavoittelu riittää. Me ihmiset emme ole täydellisiä, eikä meidän tarvitse olla.

Toivon kipinöitä

Täältä pääset videoon, jossa teen kiteytystä tavoitteista, kulttuurimuutoksesta ja ryhmätahtojohtamisesta – työkaluista eettisen toiminnan tukemiseen. Mitä sitten pitää tehdä käytännössä? Katso YouTube-kanavaltani video, miten tavoitteiden työstäminen ja toteuttaminen toimii työkaluna.

 Tästä pääset LinkedIn-artikkeliini ryhmätahtojohtamisesta.

📚 Järkevä onni, Juhana Torkki: Mainio kirja ja hieno käännös antiikin viisailta

📚 Hoitotieteen etiikan tutkimus Turussa – havaintoja, oivalluksia ja filosofisia pohdintoja

Sitoutumista ja motivaatiota ei voi pakottaa – jokainen tiimi ja organisaatio tekee oman muutoksensa

Sitoutumista ja eettisesti toimimista ei voi pakottaa ja kuitenkin sitoutuminen vaikuttaa merkittävästi työyhteisön onnistumiseen. Ilman sitoutumista ei ole kehittämistä, se ei toteudu pakottamalla.

Meillä kaikilla on omat motivoitumisen lähteemme ja lähijohdon haaste on löytää kullekin työntekijälle tai tiimille oma kannustuskeinonsa. Ihmisten johtamisen taito on tärkeää.

Kuvat: Ritva Ranta

Nelikenttä: Copilotin yhteenveto blogitekstistä