fbpx

Osallistuminen kiinnostavaan #sote (THL) seminaarin ja Sote & business, erot kehittämisessä -aiheesta virinnyt keskustelu sosiaalisessa mediassa innoitti tämän blogin kirjoittamiseen

Voidaanko sote-toimialalla käyttää business maailman kehittämismalleja ja mitä pitää ottaa huomioon, jos ja kun niin tehdään? Olemmeko samaa mieltä, että soveltaminen kuhunkin toimintaympäristöön on tärkeää. Mitkä ovat niin merkittäviä eroja, että niissä voisi olla sudenkuoppia ja kehittäminen epäonnistuu.

Kohteena ovat ihmiset, eivät tavarat, koneet eivätkä laitteet. Ihmisten hoito, hoiva ja tukeminen ja ihmishengen pelastaminen eli suuria asioita meille kaikille. Toisaalta sote-toimialalla on valtava määrä melko yksinkertaisia toistuvia töitä, prosesseja ja toimintatapoja, jotka vaikuttavat arjen työn sujumiseen merkittävästä.

Kirkastan oma ajatteluani esimerkeillä, tiimityön verkkokurssini osallistujien tehtäväesimerkeillä. Käytössä oli PDCA työkalu, jota seminaarissakin esiteltiin monessa yhteydessä kehittämistyökaluna. Tehtäväasetteluna oli toteuttaa PDCA työkalua käyttäen pieni kehittämisteko omassa työtiimissä. Kaikki osallistujat ovat terveydenhuollon organisaatioista.

Sote & business, erot kehittämisessä esimerkkien valossa

Tehtävän tavoite: Osastokierron sujuvoittaminen.

Tällä hetkellä usein hoitaja ei ole mukana kierroilla, jolloin tieto ei kulje kumpaankaan suuntaan optimaalisesti. Esim. lääkitysmuutokset täytyy kirjata moneen paikkaan ja silti voi tulla virheitä. Iltapäivällä tapahtuu toistuvia keskeytyksiä, kun asioita varmistetaan moneen kertaan.

Kehittämispalaverissa sovittiin yhdessä kellonaika, jolloin kierrolle lähdetään. Hoitajien vuorovastaava jakaa aamulla kierron huonejärjestyksen (kiireellisyys).  Ensimmäisen huoneen hoitaja on valmiina sovittuun aikaan ja oman osuuden päättyessä hakee seuraavan kierrolle.

Arvioinnissa todettiin, että järjestely helpotti huomattavasti informaation kulkua. Asioita ei tarvinnut kirjata useampaa paikkaan ja iltapäivän keskeytykset vähenivät. Kierron päätteeksi kaikilla tarvitsijoilla oli tarvittava tieto. Hoitajien etsintään kulunut aika säästettiin.

Jatkossa arvioidaan käytäntöä yhdessä lääkäreiden ja hoitajien kanssa ja muutetaan käytäntöä tarvittaessa.

 Neuvolalääkärin ajat

Todettiin, että tällä hetkellä lastenneuvolan rajallinen lääkäriresurssi rajoittaa käyntiaikojen määrää ja aikoja neuvolatarkastusten ulkopuolisiin asioihin. Vapaat ajat menevät pitkälle. Aikaisemmin oli konsultaatioita kerrytetty vain neuvolapäiville, jolloin työpäivät ovat todella pitkiä.

Sovittiin terveydenhoitajien kanssa matalankynnyksen konsultaatiosta myös neuvolapäivien ulkopuolella. Konsultaatiot toteutettiin joko potilastietojärjestelmän viesteillä tai potilaskertomuksen kautta.

Arvioitiin, että konsultaatioiden määrä pysyi seuranta aikana maltillisena ja ne jakautuivat tasaisemmin. Konsultointipyyntöihin pystyttiin vastamaan nopeammin ja etähoidon määrää lisättiin. Varsinaiset neuvolapäivät kevenivät.

Muutos vaikutti lääkäreiden työmäärään, heidän toimiessaan muissa toimipisteissä. Jatkossa seurataan, onko muutoksella kielteisiä seurauksia.

Kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitopolku päivystyksessä.

Tavoitteena viiveiden vähentäminen, jolloin kaikki osalliset ovat paikalla ja tilat vapaana vastaanottamaan potilaan. Nopea hoidon aloitus. Mahdollisen siirtokuljetuksen valmistelu heti.

Ensihoito soittaa jo kohteesta matkalla potilaasta vuorossa olevalle lääkärille, joka päättää laukaistaanko  protokolla ensitietojen perusteella. Tulee virve-hälytys.

Arvioitaessa todettiin, että radiologia tyytyväinen riittävästä varoitusajasta. Siirrosta vastaava tyytyväinen ennakkovaroituksesta mahdollisesta siirtyjästä. Ei turhaa akuuttihuoneen käyttöä.

Korjattavaa: Ensihuollon soitto joskus myöhäinen, vain muutama minuutti aikaa valmistautua.

 Pieni kehittämisteko

Joka aamu viereisten huoneiden lääkäri ja hoitaja pitävät lyhyen palaverin kuulumisista ja päivän aikatauluista. Palavereissa sovittiin esim. tulevat toimenpiteet ja tarvittaessa ylimääräiset konsultointiajat.

Arvioitiin, että seuranta-ajan systeemi toimi hyvin. Haasteet tulivat lääkärin eri sijoituspaikoista, päivystys, koulut, neuvola. Kokeilu päättyi huonesijoitusten vaihtoon. Jatkoa yritetään uudelleen myöhemmin.

Sote & business, erot kehittämisessä. Mietteitäni

Kuten huomaat tehtävien kirjo on laaja, ja kaikki eivät olleet edes kovin pieniä kehittämistekoja. Pienistä aamupalavereista sopimisesta ihmishenkiä pelastavaan työprosessin kehittämiseen.

Kehittämistyö pitää aina soveltaa kulloiseenkin ympäristöön ja toteuttaa kokohenkilöstön kanssa yhdessä koska muutokseen sitoutuminen toteutuu yhdessä suunnitellessa. Tässä ei ole eroa business puolen ja soten kehittämistyössä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että sote-puolella on suuremmat haasteet kuin business puolella.

Äskeiset esimerkit nostavat esiin jotain asioita, ei todellakaan kaikkia, joihin vaikuttavat sote-puolen kehittämisen erityiset haasteet, mutta myös mahdollisuudet.

Kuinka monta kirjausta tulevien hyvinvointialueiden henkilöstö tekee tänään Suomessa?

Nostan kirjaamiset tähän yksittäisenä asiana, koska ne ovat tulleet esille monissa verkkovalmennuksen kehittämisesimerkeissä Otsikon vastusta en uskalla arvata, tilastotieto ei ole osunut silmiin, mutta paljon. Lähes 200 000 sotealan työntekijää siirtyy kunnista hyvinvointialueille. Siis äärimmäisen tärkeä asia, jotta tieto on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tuo valtava määrä kertaantuessa aiheuttaa rahan menoa ja monia muita ongelmia ja taas onnistuessaan säästää valtavan määrän rahaa ja mahdollistaa hyvän hoidon. Yli puolet meidän yritys kannastamme on pieniä pk-yrityksiä. Niiden kehittämistyö on hallittavaa. Suurissa yrityksissä on varmasti omat haasteensa.  Sotessa kertaantuvuus, valtavat määrät samalaista työtä valtavat määrät hyvin erilaista ja syvää ammattitaitoa vaativaa työtä, synnyttää eroa sote ja business kehittämisen välillä.

Tehtäväesimerkeistä ja muutenkin kokemukseni perusteella, kirjauksia tehdään:

  • turhaan
  • kuten esimerkissä, päällekkäin
  • samanlaisia kirjauksia samassa organisaatiossa kirjataan järjestelmässä eri paikkoihin
  • jätetään jotain olennaista kirjaamatta
  • kirjataan tarpeettoman laajasti

jne.  Yhtenäisen kirjaamiskäytännön suunnittelu on työlästä ja vie paljon aikaa. Mitä tapahtuu, jos kirjaaminen laitetaan koko Suomessa kuntoon?

 

Tiimin pelisäännöt

Esimerkeistä merkittäviä asioita nostan lisää:

  • suoraan ihmishengen pelastavia työprosesseja. Onko kaikki prosessit varmistettu?
  • pieniä arjentyötä helpottavia kehittämistekoja, jotka kuitenkin kaatuvat ”ulkopuolelta” tulleeseen päätökseen.
  • pienen vauvan mahdollisuutta saada neuvolasta myös normaalien tarkastusten välillä lääkärin apua. Saadaanko mahdollisesti kiinni jokin merkittävä sairaus niin aikaisessa vaiheessa, että hoito helpottuu
  • neuvolanlääkäri tapauksessa on hyvä huomata mahdollinen tuleva ongelma. Siirtyykö pullonkaula lääkärien muuhun työhön, kun neuvolatyö uudelleen organisoitiin?

 

Tällaisia ajatuksia keskustelu minussa synnytti. Esimerkeistä voi löytää sekä rakenteellisia ongelma että arjen työtä helpottavia kehittämistekoja. Pintaraapaisu kaikesta, mitä pitää tehdä. Onneksi meidän hyvinvointihenkilökunta on vahvoja ammattilaisia työssään.

Seminaarissa korostettiin nykytila analyysin merkitystä. Olen vuosien varrella kirjoittanut kaikissa kirjoissani sen tärkeydestä.  Viimeisimmässä Sotetiimin työkirjassa on käytännön työkaluja ja kehittämisen perusteita sekä kehittämiskulttuurin etenemisestä lisää. Blogin linkeistä pääset ostamaan työkirjan.

Ritva

Kuvat:  Ritva Ranta

muutos toteutuu

Tässä siis Tiimin Näkökulmittaminen -verkkovalmennuksessa toteutettuja kehittämistöitä.  Työkaluna tehtävissä on käytetty PDCA-työkalua. Sotetiimin työkirjassa on laajemmin koko jatkuvan kehittämistyön idea, tehtäviä ja työkaluja.

Onko sinulle vastaavia esimerkkejä kerrottavaksi muille, kirjoita kommenttikenttään ajatuksiasi?

 

Kuvat: Ritva Ranta